Ennakkovero ensimmäisenä vuonna: miten arvio tehdään, maksetaan ja korjataan

Toiminimiyrittäjä maksaa tuloveronsa etukäteen verovuoden aikana. Tätä kutsutaan ennakkoveroksi. Ensimmäisenä vuonna se perustuu kokonaan omaan arvioosi, ja juuri siinä moni aloittava yrittäjä tekee kalliin virheen: rahat ovat tilillä, ne käytetään, ja vuoden lopussa tulee verolasku, johon ei ole varauduttu.

Tässä oppaassa käydään läpi, miten ennakkovero toimii ensimmäisenä vuonna. Luvut ovat vuodelta 2026. Lähteet ovat sivun lopussa.

Mitä ennakkovero on

Palkansaajalla työnantaja pidättää veron palkasta verokortin mukaan. Toiminimiyrittäjällä ei ole työnantajaa, joten vero maksetaan itse etukäteen Verohallinnon tilille. Verohallinto määrää ennakkoveron, ja yrittäjä maksaa sen erissä verovuoden aikana.

Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen. Ennakkovero määrätään sinulle henkilönä, ja sen määrään vaikuttavat elinkeinotoiminnan verotettavan tuloksen lisäksi kaikki muut tulosi, esimerkiksi palkkatulot ja starttiraha.

Ennakkovero ei ole lopullinen vero. Lopullinen vero lasketaan verovuoden jälkeen veroilmoituksen perusteella. Jos ennakkoa on maksettu liikaa, erotus palautetaan veronpalautuksena. Jos liian vähän, erotus maksetaan jäännösverona.

Miten ennakkovero haetaan ensimmäisenä vuonna

Pakollinen. Ensimmäisenä vuonna ennakkovero perustuu omaan arvioosi verotettavasta tulosta. Arvion voi antaa kahdella tavalla:

perustamisilmoituksessa, kun ilmoittaudut Verohallinnon rekistereihin (YTJ-palvelussa), tai
OmaVerossa milloin tahansa toiminnan alettua.

OmaVerossa haku tehdään kohdasta Henkilön tulovero → Verokortti ja ennakkovero → Ennakkovero → Hae ennakkoveroa. Hakemuksessa ilmoitat arvion elinkeinotoiminnan tuloksesta sekä muut tulosi. Päätös tulee OmaVeroon, ja siinä näkyvät maksuerät ja eräpäivät.

Verohallinto ei määrää ennakkoveroa automaattisesti ensimmäisenä vuonna. Jos et hae sitä, koko vuoden vero tulee maksettavaksi jäännösverona lopullisessa verotuksessa korkoineen, kahdessa erässä.

Vaihtoehto palkansaajalle. Jos teet myös palkkatyötä ja yritystoiminta on pienimuotoista, yritystulot voi ennakkoveron sijaan ottaa huomioon palkan verokortilla korottamalla ennakonpidätysprosenttia. Valinta tehdään OmaVerossa samassa hakemuksessa.

Mitä arvioon laitetaan

Arvio tehdään verotettavasta tuloksesta, ei liikevaihdosta. Tulos on karkeasti laskutus ilman arvonlisäveroa miinus vähennyskelpoiset kulut miinus YEL-maksu.

Esimerkki: arvioit laskuttavasi ensimmäisenä vuonna 24 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kuluja on 3 000 euroa ja YEL-maksu 2 000 euroa. Arvio tuloksesta on 19 000 euroa. Tämä luku ilmoitetaan hakemuksessa. Verohallinto laskee siitä veron ja jakaa sen eriin.

Suositeltava. Arvioi mieluummin hieman yläkanttiin kuin alakanttiin. Liikaa maksettu ennakko palautetaan, mutta liian pieni ennakko johtaa jäännösveroon ja korkoon. Jos arvio osoittautuu vuoden aikana liian suureksi, sitä voi pienentää.

Jos et osaa arvioida tulosta, Paljonko toiminimestä jää käteen? -laskuri näyttää, miten laskutus jakautuu kuluihin, YEL-maksuun ja veroihin.

Maksuerät ja eräpäivät

Ennakkovero jaetaan eriin sen suuruuden mukaan. Pienin määrättävä ennakkovero on 170 euroa; sitä pienempi vero maksetaan vasta lopullisessa verotuksessa.

Ennakkoveron määrä vuodessa	Eriä	Maksukuukaudet
170–500 €	2	maaliskuu ja syyskuu
yli 500 € – 1 700 €	3	helmikuu, heinäkuu ja marraskuu
yli 1 700 € – 10 000 €	6	helmikuu, huhtikuu, kesäkuu, elokuu, lokakuu ja joulukuu
yli 10 000 €	12	joka kuukausi

Eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Jos se osuu viikonloppuun tai pyhäpäivään, eräpäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään.

Vapaaehtoinen. Voit valita OmaVerossa, että ennakkovero maksetaan tasaerissä joka kuukausi riippumatta sen määrästä. Valinta on voimassa toistaiseksi. Jos toimintasi on kausiluonteista, erät voi kohdistaa vain niille kuukausille, joina tuloja kertyy.

Kun ennakkovero haetaan kesken vuoden, erät jaetaan jäljellä oleville kuukausille.

Arvion korjaaminen kesken vuoden

Suositeltava. Ennakkoveron määrää voi muuttaa OmaVerossa milloin tahansa verotuksen päättymiseen asti. Muutos tehdään samasta paikasta kuin hakeminen: Ennakkovero → Muuta ennakkoveroa.

Tarkista arvio ainakin kahdesti vuodessa, esimerkiksi kesäkuussa ja lokakuussa. Vertaa kirjanpidon todellista tulosta alkuperäiseen arvioon:

Jos tulos on kasvanut, korota ennakkoa. Loppuvuoden erät lasketaan uudelleen niin, että koko vuoden vero tulee maksetuksi.
Jos tulos on pienentynyt, pienennä ennakkoa. Älä jätä määrättyjä eriä maksamatta, vaan hae muutosta. Maksamatta jätetylle erälle kertyy viivästyskorkoa.

Jos et ole saanut uutta päätöstä eräpäivään mennessä, maksa vanhan päätöksen mukaan. Vanha päätös on voimassa, kunnes uusi korvaa sen.

Jos ennakko ei riittänyt: lisäennakko ja jäännösvero

Jos verovuoden päätyttyä huomaat, että ennakkoa on maksettu liian vähän, puuttuvan osan voi maksaa lisäennakkona verotuksen päättymiseen asti. Pienin lisäennakko on 170 euroa.

Lisäennakosta tehdään ensin hakemus OmaVerossa (Ennakkovero → Muuta ennakkoveroa tai Hae ennakkoveroa → lisäennakko), ja vasta päätöksen jälkeen se maksetaan. Pelkkä tilisiirto Verohallinnolle ei ole lisäennakko, vaan maksu jää kohdistamatta. Hakemuksessa valitset itse eräpäivän seuraavien kolmen viikon ajalta.

Ajoituksella on merkitystä:

Tammikuussa verovuoden jälkeen lisäennakon voi maksaa ilman korkoa, kun eräpäivä on viimeistään 31.1.
Helmikuun 1. päivästä alkaen puuttuvalle verolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa, joka on 4,5 prosenttia vuonna 2026. Korkoa kertyy lisäennakon eräpäivään asti.

Jos lisäennakkoa ei makseta, puuttuva osa määrätään jäännösverona lopullisessa verotuksessa. Jäännösverolle lasketaan samaa 4,5 prosentin korkoa helmikuun alusta jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään asti. Eräpäivä riippuu siitä, milloin oma verotus päättyy, ja se on heinäkuun ja joulukuun välillä. Jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa, joten hyvin pienissä summissa jäännösvero voi olla lisäennakkoa edullisempi. Jäännösvero jaetaan kahteen erään, kun sen määrä on vähintään 170 euroa.

Jos jäännösveron tai lisäennakon maksaa eräpäivän jälkeen, eräpäivän jälkeiseltä ajalta peritään tavallista viivästyskorkoa, joka on 9,5 prosenttia vuonna 2026.

Esimerkki: ennakkoa on maksettu 2 000 euroa liian vähän. Jos puuttuva osa maksetaan lisäennakkona tammikuussa, korkoa ei tule. Jos se jää jäännösveroksi ja verotus päättyy kesäkuussa, ensimmäinen erä erääntyy elokuun alussa ja korkoa kertyy noin puolelta vuodelta: 2 000 € × 4,5 % × 182 / 365 ≈ 45 €, josta vähennetään 20 €, eli maksettavaksi jää noin 25 euroa. Summa ei ole suuri, mutta se on turha kulu, ja isommilla summilla se kasvaa.

Yleisimmät virheet

Ennakkoveroa ei haeta lainkaan. Yrittäjä luulee, että vero hoituu jotenkin itsestään. Se ei hoidu: koko vuoden vero tulee kerralla jäännösverona, ja siihen ei ole varauduttu.
Arvio tehdään liikevaihdosta, ei tuloksesta. Ennakkovero lasketaan tuloksesta, eli laskutuksesta kulujen ja YEL-maksun jälkeen. Liikevaihdon ilmoittaminen johtaa liian suureen ennakkoon.
Arviota ei päivitetä. Toiminta kasvaa, mutta ennakko jää alkuperäiselle tasolle. Syksyllä tarkistaminen ja korotus säästää sekä koron että ikävän yllätyksen.
Tilillä olevaa rahaa pidetään omana. Käytännöllinen tapa on siirtää jokaisesta saadusta maksusta heti noin kolmannes erilliselle tilille veroja ja YEL-maksua varten.

Toisena vuonna

Toisesta vuodesta alkaen Verohallinto määrää ennakkoveron automaattisesti viimeksi päättyneen verotuksen perusteella. Koska verotus valmistuu vasta seuraavan vuoden aikana, toisen vuoden ennakko voi perustua ensimmäisen vuoden arvioon, ja kolmannen vuoden ennakko ensimmäisen vuoden toteutuneeseen tulokseen. Kasvavalla yrityksellä ennakko on siksi usein liian pieni, ja sitä kannattaa korottaa itse.